Aborttijärjestelmän kätketty rooli

Elähtänyttä oppia

Abortit ovat hirmuhallintoa sosiaalipolitiikan kaavussa.
Uhrien suhteellinen määrä on vähintään 56 % - 70 % hirmuhallintojen tasosta ... ja teilaus jatkuu:
Neuvostoliitossa ja Venäjällä surmattiin 1900-luvulla 62 miljoonaa omaa kansalaista pääosin Gulak-keskitysleireissä. Natsi-Saksassa tapettiin 20 miljoonaa ihmistä. Kyseessä oli valtava ihmisoikeusrikos.
Suomessa on mukavuusaborteissa otettu tilastojen hengiltä vähintään n. 700 000 lasta. Tämä vastaa 1,1% stalinin ja 3,5 % hitlerin "saavutuksista". Kun joukkotuho suhteutetaan väkilukuun, niin Suomessa mukavuusaborteissa surmattujen lapsien osuus vastaa 56% pääosin stalinin ja 70% hitlerin massamurhista.

Jos aborttiväen väitteet pitävät paikkansa ja aikaisemmin laittomasti abortoitujen määrä on mainittua suurempi, saatetaan hirmuhallintojen kanssa olla jo "tasaluvuissa" tai menty niiden yli.
Tilanteen tekee erikoiseksi se, että diktatuurit eivät Euroopassa juurikaan enää murhaa kansalaisiaan, mutta mukavuusaborteissa teilataan lapsia päivittäin ilman että loppua näkyy. Siten muutamassa vuosikymmenessä Suomen mukavuusaborttijärjestelmässä teilattujen lapsien määrä suhteessa väkilukuun joka tapauksessa ylittää verisimpien hirmuhallintojen kuolonuhrien määrän.
Mukavuusaborttijärjestelmä kuuluu yhteen 1900-luvun muiden suurten ihmisoikeusrikosten kanssa.

Eugenistinen abortteihin perustuva sosiaalipolitiikka lapsien teilaamiseksi ja naisten kyykyttämiseksi on tabujen tabu. Murhenäytelmä on niin laaja, ettei sitä uskalleta enää avata keskusteluun. Asiaa koskevat tiedot sensuroidaan jopa aborttia koskevalta keskustelupalstalta. Niin arka asia on. Niin vähän aborttien edistäjillä on varaa katsoa yksinkertaisia, mutta karmeita tosiasioita.
Kuten myös tällä palstallakin esitellyissä tutkimuksessa havaitaan mukavuusabortti liittyy huono-osaisuuteen, sairauksiin, epäsosiaalisuuteen, rikolliseen ympäristöön, päihteisiin yms. epäsosiaaliseen käyökseen. Juuri tähän ilmiöön viitataan aborttilaissa koodisanalla puhumalla naisista "joille lapsen hoito olisi kohtuuton rasite". Eihän oman lapsen hoito ole normaalille naiselle rasite vaan ilo ja etuoikeus.
Aborttilaista annetuissa viranomaisohjeissa tämä julma, sosiaalidarwinistinen sekä epätieteellinen asenne ilmenee vielä selvemmin. Mukavuusaborteista miltei kaikki sitten suoritetaankin "sosiaalisin syin" ja tämä on jopa vakiintunut viralliseen käyttöön.
Tässä ilmenee myös suomalaisen sosiaalipolitiikan konkurssi. Sosiaalisia ongelmia hoidetaan rotuhygienialla ja sosiaalidarwinismilla vielä vuonna 2013. nk. "rupusakin" annetaan apuharventaa joukkoaan mukavuusaborteissa ja näin yleisistä varoista säästyy rahaa muille väestöryhmille.
Naisten ja vähäosaisten "ystäväksi" ilmoittautuva ja heitä "nyrkin ja hellan välistä pelastava" aborttiväki on näille hädänalaisille ihmisille samankaltaista seuraa kuin mukavuusaborttiautomaatti on suojattomille lapsille.